TOTUTTAUTUMINEN UUTEEN KOTIIN:  Häkki on oltava valmiina ja sijoitettuna lattiatasoa korkeammalle koska linnulla on sitä turvallisempi olo mitä korkeammalle se pääsee. Häkin paikka ei ole keittiössä eikä välttämättä makuuhuoneessa. Annetaan linnun olla täysin rauhassa 2-3 pv.

Tämän jälkeen voi tehdä hoitotoimia rauhallisesti. Jos tuleva kanarialintu on ensimmäinen lintulemmikki on tutustuttava sen hoitoon jo etukäteen. On saatavilla kirjallisuutta ja internetistä paljon hoito-ohjeita, samoin kasvattajien tulee antaa myös perushoito-ohjeet mukaan. Häkissä on hyvä olla useampi ruokintakippo, puuorsia, joista osa voidaan päällystää sisalnarulla linnunjalan otteen varmistamiseksi. Monet kanarialinnut tykkäävät siis keinuista. Peilejä ei saa käyttää koska lintu luulee, että vastassa on toinen lintu, joka esim. ärhentelee takaisin samalla mitalla.

LOMAILU:

Kanarialinnut pärjäävät muutaman päivän esim. viikonloppureissun ajan itsekseen kunhan ruokaa ja juomaa on tarpeeksi. Myös viikon loma onnistuu jos linnut ja häkki hoidetaan juuri ennen lomalle lähtöä. Tällöin on varmistettava, että juomaa on varmasti tarpeeksi. Esimerkiksi iso 600ml vesipullo ja varmuuspullo kyllä riittävät muutamille linnuille (2-6) yli tarpeen. Pullojen kiinnitys on varmistettava. Pidemmille lomille on pyydettävä lintujenhoitaja. Kanarialintu pärjää vain vuorokauden ilman vettä. Lintu saattaa käyttää juomavettä myös kylpemiseen, joko pullosta tai astiasta.

PESINTÄ:

Myös harrastelija voi kokeilla lintujen pesintää. Pesintäkausi alkaa keväällä jopa joskus niin aikaisin kuin tammikuussa ja poikueita ei saa antaa tulla kuin kaksi peräkkäin, muutoin emolintu rasittuu liikaa ja menehtyy. Kanarialintu ei siis ole jatkuvasti valmis pesintään vaan tarvitsee pesimisen jälkeen lepokauden! Pariskunnalle hankitaan kanarialinnun pesä, joka sijoitetaan tukevasti mahdollisimman korkealle esim. pitkän orren viereen. Pesäntekoaineeksi soveltuu vaaleat villalanganpätkät sekä karkeampi ja tummempi lanka-, kuituaines. Myös puhdas koirankarva/villa soveltuu pehmikkeeksi. Pesäaineita on oltava riittävästi, lintu rakentaa pesän päivässä. Langat voi pätkiä n. 5-8 cm pitkiksi. Naaras munii munan päivässä, n. 4-6 munaa ja hautoo 13-14 vrk, jolloin ensimmäiset poikaset syntyvät. Jos haluaa, että munat kuoriutuvat mahdollisimman samaan aikaan niin ensimmäiset 3 munaa korvataan tekomunilla ja neljännen munan munimisaamuna kolme oikeata munaa palautetaan takaisin pesään. Muniin ei saa koskea paljain käsin kontaminaation vuoksi, eikä mielellään käsin lainkaan koska munat menevät myös helposti rikki. Pesä on puolipallon muotoinen, päältä avoin. On tärkeää, että kanarialintu saa rakentaa pesänsä itse, näin se toteuttaa itseään ja vaistojaan ja on sitä kautta onnellisempi lintu. Pesään voi laittaa valmiiksi pohjalle esim. liivinsuojuksen tai vastaavan, se kiinnittyy parhaiten pohjateipillä. Myös pieni kasa koirankarvaa teipillä kiinni pohjasuojukseen tuo pesään mukavuutta. Lintu hoitaa loput rakennushommat vaikka koirankarvakin saattaa lentää pesästä useita kertoja kun ihminen sen on sinne laittanut. Jos ei haluta pesittää lintuja niin pesää ei laiteta! Häkkiin kertyneet munat kerätään pois.

Parin päivän päästä kuoriutumisesta myös isälintu osallistuu poikasten ruokintaan. Poikaslinnut lähtevät pesästä 17-18 vrk iässä ja tällöin isälintu huolehtii niistä. Emolintu aloittaa uuden pesänrakennuksen. Tässä vaiheessa vanha pesä poistetaan ja laitetaan uusi jos halutaan 2. poikue. Nuorten lintujen on hyvä nähdä koko pesimiskäyttäytyminen kuten uuden pesän teko, emolintujen parittelu ja toisen pesueen ruokinta mikäli mahdollista. Tällöin ne leimautuvat täysin kanarialintujen tavoille. Nuoret linnut voi siirtää omaan häkkiinsä 4-8 viikon ikäisinä jolloin ne ovat itsenäistyneet. Kuitenkin monesti edelliset poikaset ovat häiriöksi uusille linnunpojille, jolloin paras hetki on siirtää aikaisemmat poikaset omaan häkkiin juuri ennen kuin uudet poikaset kuoriutuvat. Ihmisten antama pesimisrauha on tärkeä koko haudonta-ajan ja poikasten pesässäoloajan. Pesään voi kurkistaa kerran päivässä ja rutiinihoitotoimet voi tehdä rauhallisesti. Kanarialinnut hoitavat yleensä poikasensa hyvin. Näin toimien linnut ovat eettisesti oikein kasvatettuja.

Pesinnässä otettava huomioon, että jomman kumman emolinnuista on aina oltava "home"-tyyppi tai sitten molempien on oltava hometyyppisiä (pehmeähöyheninen). Pariskunnasta vain toisella saa olla ns. "hattu" päässä. Kahta intensiivistä (kovahöyheninen) lintua ei siis  saa pesittää keskenään eikä myöskään kahta dominant white -tyyppistä. (molemmilla on keltainen juova). Aika ajoin n. 2-3 sukupolven välein hometyyppisten emolintujen väliin tulee pesittää intensiivinen lintu.

Kanarialinnut tulevat sukukypsiksi n. 8 kk iässä. Kanarialinnun luonnollinen pesintäaika on kevät. Jos linnut ovat syntyneet keväällä-kesällä niin ne saattavat pesiä jo seuraavana keväänä. Parhaimmillaan osa kanarialinnuista aloittaa siis munimisen jo tammikuussa.

 

Intensiivinen = kovahöyheninen, hometyyppinen home, huurre, frost, höyhenten ulkoreunassa on vaaleahko reunus, joka saa linnun värin näyttämään kuin hieman homeiselta = pehmeähöyheninen.

HOITO: Maa- ja metsätalousministeriön ohjeen mukaan minimikoko kahden kanarialinnun häkille on 0,34m2. Häkin perussiivous viikoittain. Pesuaine, pestään, pyyhitään. Ruokakipot pestään ruokaa vaihdettaessa. Orret puhdistetaan, aluset vaihdetaan. Häkin osien ja tarvikkeiden desinfiointi myös silloin tällöin. Häkissä 1-2 sementtiortta kynsiä kuluttamaan, yhden puuorren voi päällystää sisal-narulla. Kanarialinnun kynnet leikataan vähintään kerran vuodessa kynsileikkureilla, varottava ettei leikata ytimeen asti, vaarana verenvuoto. Nokan leikkaus/tasaus myös kerran vuoteen. Jos ylänokka kasvaa liian pitkäksi, lintu ei voi syödä. Lintu pyydystetään joko käsin tai haavilla. Valo talvella 8 h, kesällä max 14 h, valon määrää säädetään päivien pimentyessä/ valaistuessa. Lintulamppu ajastimella auttaa kanarialintua näkemään oikein.

Linnun käsittely ym: Huom! Lintua ei saa yhtään puristaa. Lintu otetaan käteen sen selkä kämmenpohjaa vasten ja pää etu- ja keskisormen väliin, siivet pysyvät kiinni peukalon ja pikkusormen avulla. Huolehdittava ettei lintu karkaa otteesta. Naaraat ovat herkempiä käsittelyyn ja saattavat pökertyä hetkeksi lintua takaisin häkkiin laitettaessa. Tämä ei ole vaarallista sillä kanarialintu osaa myös luonnostaan tekeytyä kuolleeksi. Näin käydessä linnun annetaan olla rauhassa ja se tokenee kyllä hetken päästä. Häkissä oltava esteetöntä lentotilaa. Kanarialinnut tykkäävät useasti keinusta. Lintuja tervehditään ja puhellaan niille rauhallisesti, näin ne tottuvat ihmiseen helposti. Yksi kanarialintu kesyyntyy paremmin kuin useampi lintu. Yksinäinen lintu saattaa tulla sormelle tai olalle istumaan. Yksinäinen kanariakoiras laulaa ahkerammin kuin naaraan seurassa oleva. Kun kanarialintu on tottunut häkkiinsä, sitä voi lennättää silloin huoneessa. Ulko-ovet oltava silloin kiinni. Ikkunaverhot oltava kiinni, sillä lintu lentää valoon ja voi loukata itsensä ikkunalasiin. Häkin ovi aukaistaan ja lintu tulee itse ulos halutessaan ja menee myös itse takaisin, jolloin häkin ovi suljetaan. Lennättämiseen oltava aikaa eikä lintuja saa jahdata. Myös ruoalla joka annetaan häkkiin voidaan lintu houkutella takaisin. Lintua ei saa ruokkia häkin ulkopuolella. Jos huone pimennetään n. 20 minuutiksi, käy lintu nukkumaan, jolloin sen saa helposti kiinni taskulampun avulla.

Kasvattajalta ostetut linnut ovat ulkoloishäädettyjä. Uutta lintua ei pitäisi ostaa ennen kuin se on käynyt läpi 1. sulkasatonsa, alkaa n. 8 vko ikäisenä ja kestää n. 6 viikkoa. Sukupuolen saa varmasti selville vasta kun linnut alkavat pesiä tai dna-testillä tai melkein varmasti kun uroslinnut alkavat laulaa, usein komeasti. Myös naaraat saattavat joskus laulaa. Usein uros on voimakkaamman värinen mutta ei aina. Sukukypsiltä, n. 8 kk ikäisiltä linnuilta sukupuolen voi tarkistaa kloaakin ympäristöstä: naarailla alue pullottaa ja on hyvin usein nypitty paljaaksi, kun taas koirailla se on höyhenten peittämä ja tötterön mallinen. Kotona samassa häkissä voi pitää pääsääntöisesti yhtä urosta ja kahta naarasta tai yhtä pariskuntaa. Saman poikueen linnut ovat tottuneet toisiinsa joten pärjäävät aluksi pitkään keskenään. Suuressa lentohäkissä tai omassa tilassa voi olla useampia lintuja ja pariskuntia. Kotikanarialinnut ovat yleisesti terveitä, virkeitä ja eloisia. Lähimmän lintuja hoitavan eläinlääkärin tiedot on hyvä selvittää. Kotona voi pitää ensiapupakkauksena verenvuotoa tyrehdyttävää ainetta. Kanarialinnut eivät nakerra mutta nyhtävät mm. erilaisia narukeinuja yms. ja saattavat saada solmut auki. Kylpeminen ja lepo: kerran viikossa tai useammin, tärkeää sulkasadon aikana vaikka päivittäin. Poikasille veden syvyys ei saa olla liian suuri, sopiva veden syvyys on n. 5-6 mm. Häkin voi peittää yöksi peitteellä mutta ei pesäpoikasten aikana! Kanarialinnut ovat erityisen herkkiä vedolle!

RUOKA JA JUOMA: aina; raikasta vettä, kanarialinnun siemenseos, ruoansulatushiekka, seepia. Kanarialintu oppii juomaan hygieenisesti kuulamallisesta juomapullosta jos se totutetaan siihen poikasesta asti. Juomapullo on siis mm. jyrsijöille tarkoitettu malli, jossa ulostuloputken sisällä on kuula, vain tässä mallissa vesi pysyy varmasti puhtaana. Voimaruokana: esim. orlux frutti patee, orlux gold patee punaruoka, orlux gold patee keltainen, munaruoka, hirssi. Keitetty kananmuna (keitettävä kauan, jotta taudinaiheuttajat kuolevat) 15-20 min, annetaan kuorineen halkaistuna. Kananmunaa annetaan joka päivä haudonta-aikana ja jos on pesäpoikaset. Voimaruokaa myös joka päivä pesinnän aikana, muulloin voi antaa harvemmin. Vitamiinit: esim. vitakraft vogeldoktors stärkungsmittel, terveyttä edistävä lisäravinto 1-3 kertaa/vko, Necton-s, Necton-e, Omni vit. Vitamiineja ei pesäpoikasten aikana!

Tuoreruoka/viherruoka: mm. parsa, paprika, omena vesimeloni, hunajameloni, porkkanaraaste, kurkku, salaatti, tuore oregano. Tuoreruoka huuhdellaan ja kuivataan, porkkanat kuoritaan ja raastetaan, muut pilkotaan esim. saksilla pieneksi. Tuoreruokaa keväällä ja kesällä päivittäin, syksyllä ja talvella 1-3 krt/vko Viherruokaa ei pesäpoikasten aikana! (ripuli) Luonnosta: mm. voikukka + lehdet, heinien siemenet, vesiheinä, nokkonen, vadelmapensaan lehdet (ei marjoja), pihlajan kaikki osat, pajun lehdet ja kuori. Piharatamo on lääkeyrtti, horsman lehdet ja siemenet silloin tällöin, koivun silmut talvella, tuomen kukanalut, omenapuun lehdet viinimarjan lehdet muttei mustaherukka. Kanarialintu syö n. teelusikallisen siemeniä päivässä ym. mutta tämä vaihtelee. Vaaralliset ruoka-aineet: Kaali, sitrushedelmät, avokado, kiivi, peruna, tomaatti, tupakka, munakoiso, kaikki koisokasvit, pähkinät ja auringonkukan siemenet ovat usein homehtuneet.

KANARIALINNUN ALKUPERÄ:

Kanarialinnut eli kanarianhempot ovat keltahemppojen sukuun kuuluva varpuslintu ja ovat kotoisin Kanariansaarilta. Se on luonnonvarainen lintu, jonka uhannalaisuusluokitus on tällä hetkellä elinvoimainen. Kanarialinnun alkuperäinen väri on luonnonvihreä ja niiden laulu on säilynyt ja kehittynyt vuosisatojen ajan. Alunperin espanjalaiset munkit kasvattivat ja myivät kanarialintuja Espanjaan ja käyttivät niistä saadut tulonsa kirkkonsa hyväksi. Espanjalaisten saavuttua Kanariansaarille 1400 luvulla alkoi kanarialinnun taival villilinnusta kesylinnuksi. Kanarianhemposta on siis jalostettu kaikki kanarialinnun kesyrodut. Ensimmäisiä häkkilintuja kasvatettiin Espanjassa ja sieltä kanarialintu on levinnyt yli euroopan ja lähes ympäri maailman Amerikkaa, Australiaa ja Venäjää myöten.

Kanarialinnun punainen väri saatiin aikaiseksi 1920 luvulta alkaen risteyttämällä kanarialinnun kanssa sukulaislintu Carduelis cucullata (Spinus cucullatus). Tulitikli  (kuva alla wikipediasta) on Etelä-Amerikkalainen erittäin uhanalainen varpuslintu. Myös kanarialintu ja peippolintuihin kuuluva varpuslintu, Amerikantikli samoin kuin sen eurooppalainen muoto pystyvät saamaan elinkelpoisia jälkeläisiä keskenään. Domestikoitunut kanarialintu on sopeutunut täysin häkkilinnuksi kesymuodossaan, se jopa tykkää pesiä kotioloissa pienemmässä häkissä, josta on lyhyt matka ruoka- ja vesipaikalle. Toki lintu muulloin nauttii myös lentämisestä ja varsinkin jos se pääsee aika ajoin pyrähtelemään huoneessa vapaana.

                                                                            

Tässä blogissa on tarkoitus perehtyä kanarialinnun hoitoon, keskustella kanarialintuun liittyvistä asioista sekä jakaa mahdollisimman oikeaa tietoutta kanarialinnuista. Kanarialintujen pitämiseen lemmikkinä ja niiden pesittämiseen ja kasvattamiseen liittyy monia erilaisia näkökantoja ja tapoja, nyt on tarkoitus painottaa myös eettistä toimintaa toisiamme kunnioittaen yleensäkin kanarialinnun hoitamisessa. Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita ja kommentteja saa jättää. Blogia päivitetään aina tilaisuuden tullen. Tämän blogin pitäjillä ei ole kaikista asioista täydellistä tietoutta, he ovat oppimassa asioita tämän mukavan ja rentouttavan harrastuksen parissa ja haluavat kehittää omaa osaamistaan sekä tehdä harrastusta tunnetuksi. Jos ja kun tästä blogista löytyy virheellistä tietoa olemme valmiita sitä korjaamaan. Arvostamme suuresti kaikkia harrastajia, jotka ovat vuosia ja vuosikymmeniä perehtyneet kanarialinnun kasvatukseen ja hoitoon. Tärkeimpinä asioina pidämme oikeaa tietoa ja eettisyyttä. Lähteinä on käytetty kirjallisuutta kanarialinnusta, tietoutta internetistä, muiden harrastajien huomioita ja omaa kokemusta ja kertynyttä tietotaitoa. Lähteistä kirjoitamme jossain vaiheessa luettelointia kunhan asiaa kertyy tarpeeksi tähän blogiin.

Oskarin kanarialinnut lentelevät pääasiassa omaksi iloksi. Myytäviä lintuja voi tiedustella viestillä. Kuvassa uros Romeo, syntynyt 2017.